Käytiin tänään mieheni kanssa juttelemassa terapeuttien kanssa. Juteltiin niitä näitä lapsista ja kuulumisista. Sitten palattiin taas syksyn vaiheisiin. Ja sieltä se taas pamahti. Mieheni alkoi vähättelemään tekojaan ja keksi pari aivan uutta syytä lyömiselleen ja hermojensa menettämiselle. Haki siis taas oikeutusta teoilleen. Sanoin, että ei se ihan noin mennyt. Ja aloin tietysti taas itkeä. Voi …
Se oli ihana aurinkoinen kesäaamu, kun lähdimme synnärille. Ihana tyttö syntyi nopeasti ja helposti. Koko prosessi kesti vain kuusi tuntia ensimmäisistä supistuksista syntymään. Kuopus tuli siis maailmaan vauhdikkaasti. Esikoista synnytin kaksi vuorokautta. Päivä oli elämäni ihanin. Esikoisen syntyessä ei ollut heti samanlaista onnen ja äidin rakkauden täyteistä oloa. En tiedä vaikuttiko asiaan se, että nyt …
No niin. Nyt se on sitten tehty. Vihdoin sain aikaiseksi luoda blogin. Tulen kirjoittamaan aluksi tuntojani ja tapahtumiani menneestä, myöhemmin nykyhetkestä. Aloitan kertomalla toisen lapseni syntymän jälkeisestä ajasta ja odotuksista ja toiveista ennen lapsen syntymää. Kaikki ei todellakaan mennyt kuopukseni syntymän jälkeen niin kuin Strömsössä, ei lähellekään. Kadun päivittäin muutamaa asiaa, jotka tapahtuivat sinä syksynä. …